Taulu 1

I Agata Soupas rusthollarin tytär, s. 2.2.1805 Eura Soupas, k. 15.1.1868 Eura Soupas. Vihittäessä Rusth.dr Agatha Johans dr, Eura Soupas.

Puoliso: 18.12.1821 Eura Iisakki Juhanpoika Soupas e. Nuorante ratsutilallinen, s. 1.11.1796 Eura, k. 31.10.1865 Eura Soupas. Vihittäessä Interim Rusth. Isaac Johansson, Eura Soupas. Souppaan isäntänä hänet mainitaan vv 1822-1865. Kirkonisäntänä hän oli 1.5.1828 alkaen. Vanhemmat: Juha Juhanpoika Nuorante, s. 4.4.1774 Eura, k. 28.8.1826 Eura ja Vappu Antintytär Nuorante o.s. Lähteenoja, s. 28.4.1776 Eura, k. 12.3.1867 Eura.

Taulu 2

II Agata Loviisa Björni o.s. Soupas, (Taulusta 1, äiti Agata Soupas) rusthollarin tytär Eura Soupas, s. 4.9.1822 Eura Soupas, k. 19.4.1907 Eura Kylä-Björni.

Puoliso: 8.7.1845 Eura Johan Fredrik Björni herastuomari, ratsutilallinen Eura Sorkkinen Björni, s. 10.4.1819 Eura Kylä-Björni, k. 17.3.1892 Eura Kylä-Björni. Kuudennusmies ja kirkkoväärtti. - Viljeli kotitaloaan vuodesta 1858. Hän omisti ja viljeli sen ohella myös puolta "Anttilan perintötilaa", mutta myi sen Maria-tyttärelle 26.4.1876 - 500 markan kauppahinnasta. Viljeli Björnin yhdysviljelyksessä myös Klemolaa, joka oli 3/10 aaniin yksinäistilasta saaden siihen ensimmäisen lainhuudon v 1864, sekä Mäki-Sunia vuodesta 1868. J.F.B. oli valistunut ja viisas talonpoika. Hän oli kirjoitustaitoinen ja pystyi taitavasti laatimaan kauppa- ja velkakirjoja, apua tarvitsematta. Vanhemmat: Mikkeli Mikkelinpoika Björni, s. 6.8.1790 Eura Björni, k. 24.1.1861 Eura Björni ja Ulriika Henrikintytär Björni o.s. Simula, s. 9.10.1796 Eura Turajärvi Simula, k. 19.11.1864 Eura Sorkkinen Kylä-Björni.

Taulu 3

III Frans Fredrik Björni, (Taulusta 2, äiti Agata Björni) taloustirehtööri, valtiopäivämies, s. 15.8.1850 Eura Kylä-Björni, k. 10.2.1930 Yläne Vanhakartano. F. F. B. viljelee ensin Ranta-Anttilaa -1880. (Aina Luoston tiedonanto) Sen jälkeen perintötaloaan Björniä ja sen ohella Kleemolaa, Mäki-Sunia ja Anttilaa - josta l. lainhuuto 1889 - sekä Nahia vuodesta 1883 ja Lamppua vuodesta 1889. F. F. B. oli Euran kunnallislautakunnan. esimies ja kunnan rahastojen hoitaja vuodesta 1873. Hän oli Euran ensimmäisen kansakoulun perustajia ja sen johtokunnan jäsen, samoin Euran ensimmäisen meijerin perustaja, kirkonisäntä ja kirkkoneuvoston jäsen vuodesta 1882 vuoteen 1890. Oli kuntakokouksen esimiehenä sekä lukuisissa muissa luottamus- ja uudistustehtävissä vv. 1879-90, jona vm. vuonna hän muutti Yläneelle, myytyään toukok. 19. 1890 sukutalon sisarensa miehelle Iisakki Arvolle. Siellä hän osti Uudenkartanon ja pari vuotta myöhemmin Vanhankartanon. Rakensi 1892 Yläneen ensimmäisen ylemmän kansakoulun ja pientenlastenkoulun, jota yksin ylläpiti. Oli vv. 1895-1917 kirkkoneuvoston ja vuodesta 1919 kunnanvaltuuston jäsen sekä 16 vuotta kunnanesimiehenä ottaen sen ohella osaa moninaisiin maataloudellisiin ja uudistuspyrintöihin. F. F. B. rakensi mm. uuden maantien Yläneeltä Riihikoskelle, ja oli mukana rakentamassa rautatietä Raumalle. Se avattiin v. 1897. F. F. B:n viljelemien maitten pinta-ala oli n. 10.000 ha. Hän myi sittemmin valtiolle pienviljelijöille jaettavaksi suurimman osan Uuttakartanoa. Taloustirehtööri Björni oli talonpoikaissäädyn jäsenenä valtiopäivillä vv. 1888, 1897 ja 1899, ollen ensimmäisillä Euran ja kaksilla viimeisillä Loimaan tuomiokunnan edustajana. V. 1888 hän oli rautatievaliokunnan jäsen ja yksityisen valitusvaliokunnan varajäsen. Vuoden 1888 valtiopäivillä hän teki useita, suomenkielisiä oppikouluja koskevia anomuksia, ja oli allekirjoittamassa anomusta, joka tarkoitti Haminan kadettikoulun opetuskielen muuttamista suomeksi. Frans Fredrik Björni: MUISTELMIA Satakunnan museon julkaisuja 5, 1986 Pia Mattila-Lonka: Frans Fredrik Björnin aatemaailma (väitöskirja Björnistä) Turun yliopiston historian laitoksen julkaisuja 41, Turku 1996.

1. puoliso: 4.7.1872 Henriikka Vilhelmiina Björni o.s. Piipanoja (Piippaanoja) ratsutilallisen tytär, s. 27.9.1849 Maaria, k. 27.1.1900 Yläne Uusikartano. Vanhemmat: Heikki Juha Heikinpoika Piippaanoja, s. 5.10.1813, k. 14.3.1890 ja Vilhelmiina Simontytär Piippaanoja o.s. Kastu, s. 22.3.1825, k. 12.12.1900.

Taulu 4

III Maria Fredriika Arvo o.s. Björni, (Taulusta 2, äiti Agata Björni) s. 20.11.1852 Eura Kylä-Björni, k. 17.6.1896 Eura.

Puoliso: 6.7.1876 Iisak Robert Arvo ratsutilallinen, valtiopäivämies, s. 4.6.1856 Uusikirkko (Tl) Kodialan Junnila, k. 4.9.1915 Eura Björni. Muutti Karunaan, missä viljeli Kärkisten kartanoa 1881-89. Myi kartanon sukulaisilleen Nestori Eskolalle ja Juha Juuselalle. Palasi 1890 viljelemään vaimon kotitaloa, jonka hänen lankonsa Frans Fredrik 19.5.1890 myi hänelle samoin kuin Kleemolan ja Mäki-Sunin verotilan 105 000 markan kauppahinnasta. Iisak Arvo oli monissa kunnallisissa ja seurakunnallisissa tehtävissä, mm kuntakokouksen puheenjohtajana pitkät ajat, kirkon rakennustoimikunnan jäsenenä, papiston virkatalolautakunnan puheenjohtajana, säästöpankin isännistön ja myöhemmin sen hallituksen esimiehenä. Hän oli myös "Eura-Kiukaisten maalaisseuran" perustaja ja sen ensimmäinen puheenjohtajana hän niinikään oli monia vuosia. Vuoden 1897 valtiopäivillä A. oli talonpoikaissäädyn jäsenenä edustamassa Euran tuomiokuntaa. Hän kuului varajäsenenä valtiovarainvaliokuntaan ja oli mukana tekemässä anomusehdotusta rautatien rakentamiseksi Seinäjoelta Peipuhjaan sekä tuberkuloosin leviämisen ehkäisemiseksi.

Taulu 5

II Iisakki Iisakinpoika Saksa e. Soupas, (Taulusta 1, äiti Agata Soupas) ratsutilallinen Masku Ladvo, s. 6.1.1824 Eura Soupas, k. 13.8.1885 Karuna. Asuivat Katilan tilaa Eurassa vuoteen 1859, jolloin muuttivat Maskuun viljellen siellä Ladvon yksinäistilaa. Vaimonsa kuoleman jälkeen luovutti I.S. Ladvon vanhemmalle tyttärelleen Fredrikalle siirtyen itse Lietoon, jossa hän neljän vuoden ajan asui Kärpijoen tilaa. Sieltä hän siirtyi Somerolle asuen Ihamäen kartanoa, mutta vaihtoi sen kuitenkin pian Akaan Savikosken Poutalaan, jota viljeli kolmisen vuotta. Täältä muutti I.S. Marttilaan ja oli siellä pappilan vuokraajana pari vuotta. Sitten hän jälleen muutti muualle, tällä kerralla Raisioon omistaen siellä puolentoista vuoden ajan P(u)olusmäen ratsutilaa. V. 1878 hän osti Piikkiön Vähä-Hepojoen kylässä Saksan ratsu- ja Talolan verotilan, jota tilat hän v 1881 luovutti nuoremmalle tyttärelleen Idalle. V 1880 hän Iisakki Saksa-nimisenä siirtyi Karunaan, jossa hän viljeli kuolemansa saakka silloista Kärkisten kartanoa, johon kuuluivat Kärkisten säteri-, Sydänmaan rälssi- sekä Viksbölen ja Randolan akumenttitilat. Eräs tarina Karunan Kärkkäisten kartanosta. Kärkkäisten kartanoa oltiin myymässä huutokaupalla 1880 luvulla, ilmeisesti talviaikaan. Huutopaikka alueelle oli kerääntynyt paljon väkeä, paikka- ja ulkopaikkakuntalaisia, uteliaita ja tosiostajia. Paikalle oli saapunut myös Iisakki Iisakinpoika Saksa ( Soupas) rekipelillä ja reestä vällyjen (rekivaate) alta nousi vaatimaton talonpoika, kauhtunut pomppaturkki (kangaspäällysteinen turkki) päällänsä, housunpuntit (lahkeet) oli toinen saappaassa ja toinen saappaan päällä. Vaatteisiin oli tarttunut vähän heinänpätkiä, joita oli tarttunut reestä, joita hän laittoi syötäväksi hevosen eteen. Huutokauppa alkoi. Ensimmäiseksi esiteltiin huutokaupan kohde ja muut rasitteet ja myyntiehdot. Huutoja alkoi tulla sieltä ja täältä. Osa huutajista huomasi vaatimattoman talonpojan olevan kiinnostunut kartanosta joka nosti huutoja tarpeen mukaan, nuo huutajat alkoivat kuiskia keskenään ja samalla siitä alkoi teerenpeli. Lopuksi kävi niin, että Iisakille tuli kolmas lyönti kohdalle ja sopuhintaan. Huutokaupan meklari (virallinen pitäjä) kysyi huutajan nimeä ja pyysi huutajan talon sisälle kauppapapereita tekemään. Siellä tietysti pyydettiin vakuuksia, kun kenelläkään ei tullut mielenkään, ettei Iisakilla olisi tähän kauppahintaan vakuuksia saatikka rahaa. No, kuinkas kävikään? " Orottakas vähä!": Sanoi Iisakki ja lähti hakemaan reen vällyjen ja heinien seasta tyynyvaarun ( kudottu tyynypäällinen), joka oli rahaa täynnä. Iisakki meni sisälle ja kysyi: " Vakuuksi ei ol, mutt eiks raha kelppaa?" Siitäpä alkoi aika hälinä ja hämminki, koska teerenpelistä olivat sopineet keskenään olla huutamatta, näin kauppahinta jäisi alhaiseksi, kun he luulivat, ettei Iisakilla ollut varaa tähän kauppaan ja huutoa ei hyväksytä, näin teerenpelin pelaajat olisivat keinotelleet talon edullisesti itselleen. Mutta, silloin rehellinen meklari löi muutaman kerran meklarinvasaralla tuvan pöytään, tupa hiljeni, ja meklari sanoi:" Hän on lyönyt kaupan kiinni kolmannella kerralla ja se pitää ja varsinkin kun isännällä on kaupparahat tuvan pöyrällä, niin asia on klaari (selvä)." Kärkkäisten kartanon uusi omistaja oli Iisakki Saksa. Ennen kotiin lähtöä Iisakki kierteli talon rakennuksia ja huomasi navetan vintinsillan oven pielessä kaksi renkipoikaa polttelevan tupakkia, Iisakki pelästyi ja meni sanomaan heille:" älkkä ny viittikä poltta tupakkii täs oven pieles, sii voi sytty vaik koko navetta palama." Renkipojat vastasivat: " Älä sää äijä tul heit määrämä, he o tän talo renkei ja he tiätävä mitä teke." Iisakki vastasi: " Ja hän o tän talon isänt ny." Tupakit sammuivat heti ja rengit lähtivät kiireen vilkkaa omiin töihinsä. Tarua vai totta, sen päättäkööt kukin tykönänsä, mutta tämän on kertonut omalla tavallaan Äiti vainaani, hän oli Iisakin tyttären tyttären tytär ja senkin ovat hänelle kertoneet taas monet muut sukupolvien saatossa. Heikki Vihanto ( I ) 1.4.2012 .

1. puoliso: 13.7.1847 Eura Fredriika Vilhelmiina Saksa o.s. Björni ratsutilallisen tytär Eura Sorkkinen, s. 12.4.1824 Eura Sorkkinen Björni, k. 30.5.1868 Masku Ladvo. Vanhemmat: Mikkeli Mikkelinpoika Björni, s. 6.8.1790 Eura Björni, k. 24.1.1861 Eura Björni ja Ulriika Henrikintytär Björni o.s. Simula, s. 9.10.1796 Eura Turajärvi Simula, k. 19.11.1864 Eura Sorkkinen Kylä-Björni.

Taulu 6

III Fredriika Vilhelmiina Kylén o.s. Soupas, (Taulusta 5, isä Iisakki Saksa) s. 22.5.1848 Eura Soupas, k. 21.2.1929 Naantali Ladvo. Sai äitinsä kuoleman jälkeen isältään Maskun Ladvon. - Miehensä kuoleman jälkeen leski Fredriika viljeli Ladvon ja Löytäneen tiloja vuoteen 1892, jolloin hän perinnönjaossa luovutti ne pojalleen. Lunastipa hän isänsä kuolinpesältä Kärkkisten kartanonkin viljellen sitä vv 1885-87. Omisti myös talon Naantalissa.

Puoliso: 28.3.1867 Johan Fredrik Kylén ratsutilallinen, s. 21.9.1834 Rymättylä Poikko, k. 3.1.1884 Naantali Ladvo. Viljeli 1867-72 Keitilän Ylitalon ratsutilaa Luonnonmaassa, sitten sen ohella vuodesta 1870 Ladvon ratsutilaa sekä vuodesta 1878 Löytäneen kylän Ali- ja Ylitialoja. Hän laajensi tilojen viljelykset kaksinkertaisiksi ja rakensi kaikki rakennukset uusiksi vilja-aittaa lukuunottamatta. Perhe muutti Maskuun 23.1.1870. (Eke) - Kts google www. sukutilat/ sarka.fi Tilan tunnus 15028, kunta Naantalin mlk, kylä Ladvo, tila Ladvo. J.F.K.:n esivanhempia on tutkinut mm Vilhelmiina Aleksandra-tyttären pojanpoika Matti Mäkelä. Vanhemmat: Johan Kylén, s. 1.1.1799 Naantali Kirstilä, k. 2.8.1877 Naantali Keitilä ja Carolina Kylén o.s. Hellberg, s. 29.11.1812 Lokalahti, k. 4.7.1861 Naantali Keitilä.

Taulu 7

III Iida Emilia Rothstén e. Sandelius o.s. Soupas, (Taulusta 5, isä Iisakki Saksa) emäntä, s. 30.8.1864 Maskun Ladvolla, k. 4.1.1950 Naantali. Jäätyään leskeksi kaksi kertaa, perheisiin oli syntynyt 10 lasta, joista osa varttui kasvattilapsina sukulaisissa. 1. puolison kuoltua, lapset olivat iältään, Sanni 12v, Oskari 10v, Saima 8v, Aino 6v. Jäätyään leskeksi 2. puolison kuoltua, lapset olivat iältään, Emmi 5v, Emil 3v, Impi 1v. Juhan ja Impi Emma Augusta olivat kuolleet aikaisemmin. Iida Emilia itse eli 86-vuotiaaksi, asui Ojalan pientilaa Naantalin Soinisissa, jonka hän oli perinyt myöhemmin. " Elämän yhtälö: Kuolema- Syntymä= Elämä, joka on ihmeellinen, kun se lyhenee ja pitenee yhtaikaa." Viisaus on Heikki Vihannon lausuma.

1. puoliso: 12.7.1881 Oskar Anders Sandelius maanviljelijä, s. 25.8.1858 Naantali, k. 24.10.1895 Turku. Soinisten kartanonomistajan poika. - Asuivat vaimon isän jälkeen Saksan ratsu- ja Talolan verotiloja 1881-91. Viljelivät Raisiossa Ylhäisten ja Kerrolan tiloja vuoteen 1897. Vanhemmat: Johan Fredrik Sandelius, s. 20.10.1828 Naantali, k. 16.1.1890 Naantalin msrk ja Gustava Karolina Sandelius o.s. Österman, s. 16.10.1834 Soininen, k. 4.11.1879 Soininen.

Taulu 8

II Johanna Fredriika Jaakkola o.s. Soupas, (Taulusta 1, äiti Agata Soupas) s. 16.12.1825 Euran Soupas, k. 25.9.1879 Eurajoki Raunela.

1. puoliso: 14.7.1847 Eura Kaarle (Kalle) Abrahaminpoika Jaakkola e. Nuorante ratsutilallinen, s. 1.2.1819 Euran Yli-Nuorante, k. 20.9.1855 Eurajoki Lapijoki Jaakkola. Viljelee kotitaloaan Yli-Nuorannetta 1841-44, myy 17.2.1844 sen isänsä serkulle sotakamreeri Niilo Kustaa Holmbergille 2 057 hopearuplan kauppahinnasta. Seuraavana vuonna hän muuttaa Eurajoelle, jolloin ostaa Lapijoen Jaakkolan tilan tullinhoitaja Samuel Södermanilta. Kauppahinta oli 2 400 hopearuplaa. Vanhemmat: Abraham Juhanpoika Nuorante, s. 12.5.1780, k. 23.6.1837 ja Briitta Simontytär Nuorante o.s. Uotila, s. 26.10.1784 Euran Kauttua, k. 15.6.1887.

Taulu 9

III Johanna Fredriika Jaakkola, (Taulusta 8, äiti Johanna Jaakkola) s. 14.12.1847 Eurajoki, Lapijoen Jaakkola, k. 13.11.1919 Eurajoki.

Puoliso: 1.6.1869 Markus Markuksenpoika Jaakkola e. Markkula talollinen Eurajoki Lapijoki Jaakkola Talollinen Eurajoen Lapinjoella, s. 15.3.1843 Kiukainen Markkula, k. 17.9.1911 Eurajoki. Lapijoen Jaakolan isäntänä 1869-1903. Viljeli Jaakkolan yhteydessä Yli-Unkia Taipaleen kylässä, asui siellä vuodesta 1903 kuolemaansa asti. Isoisän isoisä on Lapijoen Laurin poika Tuomas Lauri. Katso: Alha: Soupas, Taulu 61. Vanhemmat: Markku Markunpoika Markkula e. Lauri e. Markkula, s. 19.2.1815 Kiukainen Harola, k. 26.2.1868 ja Eeva Justiina Markkula o.s. Knuuttila, s. 21.12.1816 Kiukainen Köylypolvi Knuuttila, k. 6.9.1885 Kiukainen.

Taulu 10

III Agata Sofia Juusela o.s. Jaakkola, (Taulusta 8, äiti Johanna Jaakkola) s. 18.4.1849 Eurajoki, k. 7.3.1936 Eura Sorkkisten Juusela.

Puoliso: 19.1.1866 Juha Juhanpoika Juusela e. Saarlund ratsutilallinen Eura Sorkkinen Juusela, s. 24.9.1841 Eurajoki Saaren kylä Maijala, k. 14.12.1933 Eura. Vanhemmat: Juho Juhonpoika Saarlund e. Maijala, s. 24.11.1810 Eurajoki Saari Maijala, k. 4.3.1893 Eurajoki ja Magdaleena Matintytär Ruuska, s. 12.9.1810 Eurajoki Rikantila Ruuska, k. 17.5.1891 Eurajoki.

Taulu 11

II Erland Jonkka e. Soupas, (Taulusta 1, äiti Agata Soupas) talollinen Vampulan Punolan Jonkalla, s. 4.3.1828 Eura Soupas, k. 5.2.1889 Vampula Punola Jonkka. Ensimmäinen puoliso oli Jonkan leskiemäntä. - "Koko Suur-Huittisten alueen laajaviljelyksisin, koneistetuin ja Kivirannan kanssa runsaskarjaisin tilakokonaisuus oli v. 1910 Punolan Jonkka, johon liitännäistiloineen kuului l 500 ha maata. Jonkan nousu suuromistukseksi alkoi 1852, kun Aabraham Jonkan leski Maria Fredrika Heikintytär, syntyään varakkaasta Siivikkalan Kourin talosta, solmi avioliiton euralaisen rusthollarin Erland Iisakinpoika Souppaan (s. 1828, k, 1889) kanssa. Kolmeatoista vuotta myöhemmin Erland Soupas-Jonkan veli nai Maria Fredrika Kouri-Jonkan tyttären, joka oli äitinsä kaima. Näin aviositeet vahvistivat omaisuusverkkoa. Vampulan tiluksiaan Erland Jonkka alkoi kasvattaa 1856 vaihtamalla hallussaan olleen Lintulan rusthollin Ison-Punon rustholliin. Molemmat olivat Punon kantatalon osia. Vuonna 1864 Erland Jonkka osti pakkohuutokaupassa Punon rusthollin osan Jaskalan ja maksoi siitä 8024 markkaa. Kun Erland Jonkan veljellä Frans Souppaalla oli myös osuus Jonkassa, Erland osti hänet 1866 pois talosta maksamalla 24 000 markkaa. Myöhemmin Jonkkaan liitettiin vielä Vähä-Punon ratsutila, ja Erland Jonkka viljeli 1870-luvulla vuokraajana myös Matkusjoen Luukin pappilaa. Jonkan kartanon syntyvaiheessa emännyyttä pitänyt Maria Fredrika Heikintytär oli kotoisin Siivikkalan Kourista, joka ei sekään ollut aivan vähäinen talo lähes 300 ha:n omistuksineen. Sen isäntänä oli 1870-luvun alkupuolelta lähtien Jonkan emännän veli Kalle Fredrik Heikinpoika Kouri. Kun hän liitti Kouriin kymmentä vuotta myöhemmin puolet Siivikkalan Suutaria, hänellä oli hallussaan noin 500 ha:n omistukset ja riittävästi taustaa kunnan johtotehtäviin. Lisäksi Kourin isännät vuokrasivat vuodesta 1836 alkaen kylässä sijainnutta Mäkelän sotilaspuustellia, jolloin Kalle Kouri isännöi lähes 800 ha:n kokonaisuutta laajoine peltoaloineen. Kun Kalle Fredrik Kourin poika Kalle Viktor Kallenpoika solmi 1902 avioliiton Emma Joelintytär Isokännön kanssa, hänestä tuli Kalle Viktor Isokännö, Siivikkalan Isokännön ja Alakännön rusthollin isäntä. Hänkin kunnostautui pitäjän johtotehtävissä." (Suur-Huittisten historia osa III.1 ss 40-42) Erland Jonkka oli Vampulan kuntakokouksen puheenjohtaja 1871-80. Kuva ja henkilöhistoria Suur-Huittisten historia osa II s 437. .

1. puoliso: 10.10.1852 Maria Fredriika Henrikintytär Jonkka o.s. Kouri talollisen tytär, s. 12.2.1818 Vampula Siivikkala Kouri, k. 27.1.1881 Vampula Punola Jonkka. Vanhemmat: Heikki Heikinpoika Kouri, s. 2.2.1778 Vampula Siivikkala Kouri, k. 1852 ja Margareta Jaakontytär Karitsala, s. 12.1.1789 Vampula Salmenoja Karitsala.

Taulu 12

III Iisak Erland Kuuskoski e. Jonkka, (Taulusta 11, isä Erland Jonkka) tilallinen, s. 3.2.1854 Vampula, k. 21.5.1930 Turku. Isänsä kuoltua muutti Prunkkalan Kuuskosken kartanon isännäksi ja hoiti sieltä käsin myöskin Punolan Jonkan kartanoa vuoteen 1904. Molempia tilojaan hän hoiti hyvin, perusti ja lahjoitti Pöytyälle kansakoulun, rahoittaen sitä myöhemminkin sekä avusti Turun suomalaisia oppikouluja. Hän oli jäsenenä n.s. Wrightiläisessä työväenyhdistyksessä y.m. toiminnoissa. Jonkalle ostettiin 1900-luvun vaihteessa lähellä sijainneet Iso-Punon, Vähä-Punon, Jaskalan ja Lintulan tilat sekä osa Isomaan pelloista. Kuuskoskella oli useita vuosia vuokralla myös Tätilän pellot, jolloin kartanoiden yhteinen pinta-ala oli yli 2000 hehtaaria. Hän perusti ja hoiti omaa sahaa, myllyä ja meijeriä sekä perusti mm. tiilitehtaan Kyröön vuonna 1890 2. Erland avioitui kahdesti. Perhe isännöi ensin Kuuskosken Vähätaloa, mutta muuttivat sitten Punolan Jonkalle. Kumpikin tila oli omistuksessa (ilmeisesti Kuuskoskella renkivoudit, esim. Juho Elden hoitelivat tilanhoitajan tehtäviä). Pöytyän rk:ssa on myös mielenkiintoinen maininta vlta 1878 - Erland Kuuskoski omisti myös Pöytyän Auvaisten Mäki-Uotilan tilan (omistus ei voinut kestää kovin montaa vuotta, korkeintaan vteen 1891) Vähätalossa (eli Maatilakirjan mukaan Kuuskosken tilalla) Erland Kuuskosken jälkeen isännäksi tuli hänen vävynsä Oskar Mauri Lindström, joka isännöi vv. 1915-20. - Erland Kuuskosken taloudelliset asiat olivat hieman sekaisin ja pankinjohtaja-vävy tuli pelastamaan appensa. Tilan pelastaminen konkurssista vei Kuuskosken tilan vävyn nimiin ja se katkeroitti vanhaa isäntää, hän puhui "ryöstämisestä". Tilan vaikeudet kuitenkin jatkuivat Lindströmeilläkin. Kuuskosken yksinäistilan pinta-ala 1910 oli 349ha, jonka viljelysala 270ha oli Pöytyän pitäjän suurin [Holm-Manninen: Pöytyän historia 1860-luvulta nykyaikaan s.39]. Avioiduttuaan poikansa anopin kanssa "sai Erland Jonkka isännöidäkseen Pöytyän Kuuskosken kartanon. Tällöin Punolan Jonkan omistusten haltijaksi siirtyi 1881 Kuuskosken kartanosta Erland Jonkan ja Maria Kourin 27-vuotias poika Iisak Erland Jonkka. Hän lisäsi ja vuokrasi maata niin, että Jonkan kartanon pinta-ala oli 1900-luvun alussa n. 2 000 ha. Kun Erland Jonkka kuoli 1889, Iisak Erland Jonkka muutti Pöytyän Kuuskoskelle, mistä käsin hän hoiti sekä sikäläiset että Vampulan tiluksensa. Vuonna 1904 hän luovutti Jonkan omistusten isännyyden 26-vuotiaalle pojalleen Erland (Eelu) Jonkalle" (Suur-Huittiesten historia III.1 s 42) Nautayksikkömäärältään Jonkan tila oli Erlandien aikana Vampulan suurin, v. 1881 132, v. 1910 155/1, v. 1920 156/1 ja v. 1930 164/1. Lypsävien lehmien määrät samoina vuosina olivat 45, 80/1, 851 ja 97/1, yli 3-vuoitaitten hevosten määrät olivat 21, 24/1, 18/1 ja 18/1. Jonkka kuului myös suurimpiin sika-, lammas-, vuohi - ja kanatiloihin. (Suur-Huittisten historia osa II, ss 230-231).

1. puoliso: 4.7.1876 Maria Matilda Juhontytär Kuuskoski s. 6.1.1857 Pöytyä Kuuskoski, k. 24.9.1910 Kuuskoskella. Kuuskosken tytär. Maria Matildan veli Juho Gabriel Koski siirtyi avioiduttuaan 1888 Oripään Makkarkosken Ylitalon eli Matintalon isännäksi. Vanhemmat: Juha Juhanpoika Kuuskoski, s. 30.1.1834 Aura, k. 22.11.1865 ja Maria Juhantytär Kuuskoski o.s. Mäki-Uotila, s. 22.5.1828 Pöytyä, k. 11.2.1908.

Taulu 13

II Karoliina Vilhelmiina Vähä-Vahe o.s. Soupas, (Taulusta 1, äiti Agata Soupas) s. 28.11.1834 Eura Soupas, k. 10.3.1901 Eura, Vähä-Vahe.

Puoliso: 8.7.1856 Juha Juhanpoika Vähä-Vahe e. Jaakkola s. 28.5.1821 Kiukainen, k. 12.8.1895 Eura Vähä-Vahe. Viljelivät Euran Turajärven Vainio-Mikkolan ratsutilaa vuoteen 1864. Ostivat tilan Juha Juhanpojan isän Leena-sisarelta ja tämän mieheltä Juha Heikki Matinpoika Matintalolta ja myivät sen edelleen Kustaa Poutalalle ja tämän morsiamelle Maria Josefiina Souppaalle. He siirtyivät itse Euran isolle aukealle Vähä-Vahen komeasti rakennettuun taloon, jota viljelivät kuolemaansa asti. Vanhemmat: Juha Mikonpoika Jaakkola, s. 2.11.1781 Kiukainen Kk Jaakkola, k. 19.1.1840 Kiukainen Kk Jaakkola ja Maija-Stiina Juhantytär Kartano, s. 3.5.1788 Ulvila, k. 24.4.1867 Kiukainen Jaakkola.

Taulu 14

III Johannes Vahanen, (Taulusta 13, äiti Karoliina Vähä-Vahe) maanviljelijä, Heikkilän tilan isäntä, s. 10.8.1857 Eura Turajärvi Vainio-Mikkola ratsutila, k. 29.10.1929 Eura. Muutti v 1864 Turajärveltä vanhempiensa mukana Euraan, heidän ostamalleen Vähä-Vaheen tilalle. Sai viljeltäväkseen 1870-luvun lopulla Heikkilän n. 400 ha lunastetun perintötilan Kauttualla, laajensi peltoalaa raivaamalla ja ojittamalla Isonsuon pelloksi. Vähä-Vaheen veljessarjan vanhimpana ja ainoana otti käyttöön nimen Vahanen Euran kirkonkirjojen kymmenvuotiskaudella 1878-87. - Nimestään hän on käyttänyt asiakirjoissa muotoja Johannes Wahe, Johannes Wahe Vahanen, Johannes Heikkilä Vahanen, Juho Vahanen Vahe ja Juho Vahanen. Osittain perintönä, osittain ostamalla äitinsä, veljiensä ja sisartensa osuuden hän sai viljeltäväkseen 1895 - 1900 Heikkilän n. 400 hehtaarin v. 1762 lunastetun perintötilan R.N:o 1:15 Euran pitäjän Kauttuan kylässä. Poikiensa kanssa hän laajensi sen peltoalaa kaskeamalla, raivaamalla ja ojittamalla Isonsuon pelloksi. Tilastaan hän myi Kauttuan koskiosuutensa Antti Ahlströmille, Uusluodon saaren Amerikasta palanneelle siirtolaiselle Aallolle, 34 hehtaarin tilan vaimonsa Lovisan pojalle Kustaa Heikkilälle ja Pyhäjärven rannasta Kauttuan Luvalahdesta huvilatontin Sofronoffeille. - Yhteiskunnallisesti hän vaikutti vuosisadan vaihteen suomalaisuuden heräämisaallossa. Veljensä Kalle Vaheen kanssa hän oli Raumalla ilmestyvän sanomalehti Länsi-Suomen perustajajäsen 1905. 1920-luvulla lahjoitti kansalaiskeräykseen lahjoituksen Turun yliopiston uudisrakentamishankkeeseen.

Puoliso: 11.7.1905 Lovisa Vilhelmiina Vahanen o.s. Helén emäntä, s. 3.11.1872 Eura, k. 1.3.1951 Eura. Ruotsin vallan aikaisen sotilastorpan tytär. - Viljeli Heikkilän tilaa leskenä poikiensa kanssa 1929-39. Vanhemmat: Herman Gustafsson Helén, s. 15.6.1843 Lappi Tl Kivikylä Tanhuanpää torppa, k. 25.1.1910 Eura ja Adonika Adamsdotter Helén, s. 29.9.1838 Lappi Tl Kullanperä, k. 11.1.1924 Eura.

Taulu 15

III Frans Vihtori Osma e. Vahe, (Taulusta 13, äiti Karoliina Vähä-Vahe) maanviljelijä, Hattula, s. 26.7.1859, k. 15.9.1944 Hattula. Maanviljelijä ensin Maariassa, Uron yksinäistilalla, Paattinen, siirtyi viljelemään Osman tilaa Eurassa, siirtyen myöhemmin Turkuun ja Hattulaan.

1. puoliso: 12.6.1884 Eura Iida Kristiina Osma o.s. Ollila s. 22.7.1857 Eura, k. 18.3.1922 Turku. Vanhemmat: Matti Ollila, s. 23.9.1820 Eura, k. 11.5.1898 Eura ja Fredriika Loviisa Ollila o.s. Forsman, s. 10.11.1826 Eura, k. 5.10.1809 Eura Turajärvi Ollila.

Taulu 16

III Iisakki Wahe, (Taulusta 13, äiti Karoliina Vähä-Vahe) kunnallisneuvos, kansanedustaja, maanviljelijä, Haapavesi, s. 14.7.1860 Eura, Turajärvi, k. 27.12.1928 Haapavesi. Viljeli Eurassa puolet Eskolaa vsta 1880 ja v:sta 1885 Pöytyän Auvaisten Mäki-Uotilan ratsutilaa (Erland Jonkka-Kuuskosken anopin sittemmin äitipuolen kotitaloa, Kuuskosken naapuritaloa), siirtyi 1895 Haapavedelle, jossa kuolemaansa asti viljeli Tialan tilaa. Eduskunnan jäsen v.1907-1914. Oulun läänin Talousseuran kunniajäsen 1927. - Kunnallisneuvoksen arvonimi 1928. - Erikoispiirteitä: pituudeltaan hyvin pitkä, "kolme tuumaa, kolme kyynärää" on vanha sanonta hänen pituudestaan. - Katso tilan tiedot Google http//sukutilat.sarka.fi. Tilan nimi Tiala, tunnus 22335, Haapavesi, Haapajärvi.

1. puoliso: 18.6.1885 Eura Amanda Maria Wahe o.s. Lukkala s. 19.7.1860 Eura Lukkala, k. 6.5.1889 Pöytyä Auvainen Mäki-Uotila. Vanhemmat: Juha Kustaa Juhanpoika Lukkala, s. 11.8.1833 Eura Kk Lukkala, k. 2.11.1906 ja Maria Justiina Lukkala o.s. Nuorante, s. 15.2.1838 Eura Nuorante, k. 22.3.1865.

Taulu 17

III Amanda (Manda) Serafia Yli-Nuorante o.s. Vahe, (Taulusta 13, äiti Karoliina Vähä-Vahe) emäntä miehensä kotitalossa Euran Yli-Nuoranteella, s. 3.9.1862 Eura Turajärven Vainio-Mikkola, k. 19.7.1936 Eura Yli-Nuorante. Leskenä Amanda hoiti taloa 1915-1924. - Lempi Ahlan kummi.

Puoliso: 5.7.1892 Eura Edvard Yli-Nuorante tilallinen Eura Nuorante, s. 2.8.1860 Eura Yli-Nuorante, k. 3.9.1915 Eura. Viljelivät kotitaloa Nuorantea 1890-1915. Vanhemmat: Kalle Nuorante, s. 6.2.1827 Eura Ali-Nuorante, k. 30.3.1891 ja Johanna Sofia Iisakintytär Suni, s. 9.3.1833 Eura Vähä-Suni, k. 25.8.1911 Eura Yli-Nuorante.

pikkuserkku.

Taulu 18

III Vilho Oskari Wahe, (Taulusta 13, äiti Karoliina Vähä-Vahe) maanviljelijä, Korppoo, s. 4.1.1869 Euran Vähä-Vahe, k. 22.6.1931 Korppoo Korppoon kartano. Harjun Maanviljelyskoulu. - Hoiti Kepolan kartanoa Köyliössä 1899-1900, Kokemäen kartanoa 1902 ja serkkunsa F.F.Björnin kartanoita Yläneellä 1902-1904. Osti Korppoon kartanon 1904, pinta-ala 630 ha, josta metsää 496 ha, viljeli tilaa kuolemaansa asti. - Katso tilan tiedot Google http:// sukutilat.sarka.fi , kunta Korppoo, kylä Korppoo, tilan nimi Korppoon kartano, omistajan nimi Vahe perikunta, tunnus 18694. Tiedot vuodelta 1932.

Puoliso: 21.1.1900 Eliina Josefiina Wahe o.s. Palmén s. 9.8.1874 Turku, k. 14.8.1934 Korppoo. Turun suomal. tyttökoulu 1893. Vanhemmat: Johan Henrik Palmén, k. 1893 ja Eeva Serafiina Sakarintr Palmén.

Taulu 19

III Kaarlo (Kalle) Emil Vahe, (Taulusta 13, äiti Karoliina Vähä-Vahe) maanviljelijä, Eura, s. 22.10.1870 Eura Vähä-Vahe, k. 26.6.1949 Eura. Omisti Vähä-Vaheen tilan vaimonsa Selman kanssa vuodesta 1901. Isännän suvulla tila v:sta 1864 alkaen. Hyvin hoidetun puutarhan ympäröimänä talonpoikaistyylinen päärakennus, käsittäen 12 huonetta. - Kotitilan tiedot löytyvät Google Sarka. Tunnus oli 17904, Kunta: Eura, Kylä: Vahe, Tilan nimi Vähä-Vahe.

Puoliso: 24.10.1912 Selma Vahe o.s. Yli-Arvela s. 13.3.1883 Vesilahti, k. 16.12.1960 Pori. Vanhemmat: Taavetti Yli-Arvela Setälä, s. 30.10.1832, k. 22.11.1897 ja Johanna Kallentr Setälä o.s. Poukka, s. 8.8.1844 Vesilahti, k. 17.11.1906.

Taulu 20

III Kustaa Edvard Vahe, (Taulusta 13, äiti Karoliina Vähä-Vahe) maanviljelijä, s. 3.9.1872 Euran Vähä-Vahe, k. 9.2.1942 Tampere. Omistivat tilan Teiskon Velaatan kylässä noin vuodesta 1926 v:een 1935. Ala-Yrjölän jälkeen heillä oli vielä Jämsänkosken Ristivehmaan talo. Vaimonsa sairastuttua Kustaa luopui talosta ja muutti Annikki ja Eero Lepän kotiin Tampereelle ja asui siellä kuolemaansa asti. - Tilan nimi Ala-Yrjölä, tunnus 10859, Teisko Jutila. Tytär kertoo: Kustaa Vahe puolisoineen omistivat tilat Sievissä, Kuusjoella, Uskelassa, Tarvasjoella, Turussa, Asikkalassa, Perniössä ja Eurassa. Kustaa osti tilan, laittoi sen kuntoon ja myi pois.

Puoliso: 28.12.1898 Anna Maria Vahe o.s. Paanu s. 10.2.1879 Kuusjoki, k. 2.8.1938. Vanhemmat: Fredrik Paanu, s. 1833, k. 1903 Kuusjoki ja Emiilia Vilhelmiina Paanu o.s. Tuomola, s. 1836, k. 1916.

Taulu 21

III Allan Erland Vahe, (Taulusta 13, äiti Karoliina Vähä-Vahe) maanviljelijä, Rymättylä ja Teisko, s. 11.5.1877 Euran Vähä-Vahe, k. 19.10.1918 Teisko. Allan osti 1911 Teiskosta Sorrin tilan, kaunis talo mäen nyppylällä järven rannalla. Tilan nimi Sorri, tunnus 10865, Teisko, Kiimajoki. Tilan tiedot http://sukutilat/sarka.fi omistaja Vahe pk.

Puoliso: 10.7.1908 Laina Lyydia Välimaa e. Vahe o.s. Uotila s. 14.10.1885 Längelmäki, k. 5.4.1957. Viljeli toisen puolisonsa Frans Välimaan kanssa Sorrin tilaa vuodesta 1920. Toisen avioliiton lapset Paula Kahilaniemi o.s. Välimaa ja Lea Pieti o.s. Välimaa perivät vanhempiensa lisäksi sekä sisarpuolensa että äitipuolensa. Vanhemmat: Kustaa Evert Uotila, s. 27.4.1863 ja Amanda Uotila o.s. Herajärvi, s. 17.3.1861.

Taulu 22

II Sofia Marjaana Vähä-Suni o.s. Soupas, (Taulusta 1, äiti Agata Soupas) s. 9.1.1837 Eura Soupas, k. 4.5.1865 Eura Vähä-Suni.

Puoliso: 5.7.1864 Kalle Kustaa Kylä-Pekka e. Vähä-Suni e. Valli-Björni talollinen, s. 6.7.1836 Eura Valli-Björni, k. 25.10.1909 Eura. Viljeli ensin Vähä-Sunin tilaa Sorkkisissa ja sitten Kylä-Pekan tilaa kirkonkylässä. Vanhemmat: Iisakki Mikkelinpoika Björni, s. 8.9.1797 Eura Björni, k. 5.12.1866 Eura Valli-Björni ja Hanna Fredriika Joelintytär Valli-Björni, s. 5.9.1810, k. 19.2.1889.

Taulu 23

III Kaarlo Anselm (Kalle Anselmi) Lehti, (Taulusta 22, äiti Sofia Vähä-Suni) maanviljelijä Eura, Lappi Tl, Eurajoki, Yläne, Pyhäjärvi Ul ja Nakkila, s. 21.4.1865 Euran Vähä-Suni, k. 13.12.1943 Alastaro. Jouduttuaan aivan pienenä äidittömäksi Kalle Lehti kasvoi elämänsä pari ensimmäistä vuotta äitivainajansa kotona Souppaalla ja koko nuoruusikänsä isoisänsä kodissa Kylä-Björnillä. Toimi maanviljelijänä Eurassa, Lapissa (Tl), Eurajoella, Yläneellä, Pyhäjärvellä (Ul) ja Nakkilassa.

1. puoliso: 14.6.1886 Iida Adolfiina Lehti o.s. Kauppi talollisentytär, s. 4.8.1866 Eura Kauppi, k. 17.6.1917 Eura. Vanhemmat: Iisakki Juho Matinpoika Kylä-Pero-Kauppi e. Katila, s. 26.10.1822 Kiukainen Harola Katila, k. 9.10.1891 Eura ja Adolfiina Juhantytär Kyläpero-Kauppi o.s. Markku, s. 22.7.1837 Kiukainen Harola, k. 4.8.1868.

Taulu 24

II Maria Josefiina Vainio-Mikkola o.s. Soupas, (Taulusta 1, äiti Agata Soupas) s. 5.10.1839 Eura Soupas, k. 27.11.1881.

Puoliso: 26.10.1865 Kustaa Vainio-Mikkola e. Poutala s. 14.1.1842 Eura, k. 11.7.1914 Eura. Ratsutilallinen Vainio-Mikkola 1865-99 ja Laurikkala 1881-99. Vanhemmat: Kustaa Poutala, s. 28.4.1816 Eura Turajärvi Poutala, k. 17.12.1903 ja Eeva Liisa Juhontytär Poutala o.s. Rohdainen, s. 12.2.1816 Lappi, k. 9.5.1881.

Taulu 25

III Kustaa Emil Vainio-Mikkola, (Taulusta 24, äiti Maria Vainio-Mikkola) s. 19.3.1871, k. 14.12.1933.

Puoliso: Aina Karoliina Elviira Vainio-Mikkola o.s. Lehtinen s. 15.11.1874 Lappi Tl, k. 15.7.1932.

Taulu 26

III Maria Emilia Rauvola o.s. Vainio-Mikkola, (Taulusta 24, äiti Maria Vainio-Mikkola) emäntä, s. 3.9.1873 Turajärven Vainio-Mikkola, k. 20.3.1916 Eura Naarjoki Ali-Rauvola. Ali-Rauvolan emäntä 1899-1900, 1904-16. - Kankaankudontakoulu Nakkilassa 1895. - Harrastuksia: Länsi-Suomen rukoilevaisuus, isot ja pienet kotiseurat, hartauskirjallisuus, kukat.

Puoliso: 31.12.1898 Frans Erland Rauvola maanviljelijä, s. 2.4.1874 Euran Naarjoki, k. 18.12.1909 Eura Naarjoki Ali-Rauvola. Isäntänä kotitilallaan Eura Naarjoki Ali-Rauvola 1894-1900 ja 1904-09. - Harrastuksia: rakennusten kunnostus, kyläkirjasto, avustukset. Vanhemmat: Erland Rauvola e. Forsman, s. 13.5.1835 Eura Naarjoki, k. 22.9.1912 Eura Turajärvi Poutala ja Albertiina Kahmo, s. 24.4.1838 Eura, k. 29.4.1927 Eurajoki Lapijoki Kulju.

Perhe omisti 1894-1900 ja 1904-19 Ali-Rauvolan tilan sekä 19004-04 Naarjoella Susilantti-nimisellä tontilla omakotitalon asuen niissä.

Taulu 27

II Katariina Amanda Kylä-Liuhala o.s. Soupas, (Taulusta 1, äiti Agata Soupas) s. 1.11.1842 Eura Soupas, k. 3.7.1924 Huittisten Kylä-Liuhalassa.

Puoliso: 4.10.1866 Johannes Kustaanpoika Kylä-Liuhala e. Iso-Lähteenoja osti Kylä-Liuhalan tilan Huittisen Leppäkoskelta, s. 31.12.1843 Eura, Lähteenoja, k. 15.1.1904. Rusthollarin poika Johannes Kustaanpoika Lähteenoja allekirjoitti puumerkillään "J" jo 28.11.1865 vuokrasopimuksen 50 vuodeksi Kaharilan Isokaharin "Kapteinin puuställistä" Huittisissa alkaen 14.3.1866, aluksi 80 viljatynnyrin vuosi-vuokralla. Johanneksen takuumiehinä olivat Johan Fr. Björni, puolen Björnin rusthollin omistaja Sorkkisten kylästä Eurasta sekä Johan Mickelsson Wainiotasku, puolen Tasku skattehemman omistaja Sorkkisista. Nuoripari, Johannes ja Amanda, ehtivät asua puustalliä vain kymmenisen vuotta, kun tulipalo tuhosi Kaharilan (Kahrin) tilan rakennukset niin, että Johannes ja Amanda joutuivat muuttamaan pois tilalta. Tällöin he ostivat Kylä-Liuhalan tilan, jonne Johannes rakensi mm. uuden päärakennuksen melko pian. Johannes Kustaanpoika tunnettiin Huittisissa myös nimellä Juha (Juho) Kahri. Juha eli Johannes oli mukana uuden kotipitäjänsä kehittämisessä. Hän kuuluu mm. Huittisten Säästöpankin perustajiin (v 1877). Kuntakokous hyväksyi v 1872 poikakoulun rakentajaksi puuställinvuokraaja Juho Kahrin (siis Johannes Kustaanpoika Lähteenojan) 4900 markan urakkahinnasta. Katselmusmiehet totesivat rakennetun koulun "kelvolliseksi niinhyvin päältä kuin sisältäkin ja osittain yli määrän ja paremmaksikin" (lainaus Jorma Särkän historiikista Lauttakylän koulun vaiheista 1873-1973). Aina Lähteenojan sukutietojen mukaan Lähteenojan miehet olivat tunnetusti käteviä käsistään. Vanhemmat: Kustaa Juhanpoika Lähdenoja, s. 20.4.1817 Eura Lähteenoja, k. 16.9.1870 Eura ja Fredriika Antintytär Lähdenoja o.s. Ala-Tolvi, s. 1.9.1816 Harjavalta, k. 28.7.1889 Eura.

Taulu 28

III Juho Evald Lammi e. Kylä-Liuhala, (Taulusta 27, äiti Katariina Kylä-Liuhala) s. 18.7.1867 Huittinen, k. 6.7.1942 Huittinen.

Puoliso: 25.5.1896 Eura Alma Maria Lammi o.s. Nordlund s. 25.1.1872, k. 4.12.1949 Huittinen. Euran Turajärveltä.

Taulu 29

III Frans Isak Kylä-Liuhala, (Taulusta 27, äiti Katariina Kylä-Liuhala) maanviljelijä, s. 2.10.1868 Huittinen, k. 29.6.1911 Huittinen. Viljeli Kylä-Liuhalaa isänsä jälkeen kuolemaansa asti vuoteen 1911. F K-L vaikutti kotipitäjässään aktiivisesti. Hän toimi mm kunnallislautakunnan jäsenenä 1894-1911, kansakoulun johtokunnan jäsenenä 1902, kunnanvaltuuston jäsenenä 1904-1911, kirkkoneuvoston jäsenenä 1906-1911, Huittisten Säästöpankin isännistön jäsenenä 1908-1911 ja Osuusmeijerin johtokunnan jäsenenä 1902-1911.

Puoliso: 28.5.1899 Kokemäki Eeva Kristiina Kylä-Liuhala o.s. Köönikkä s. 31.3.1866 Kokemäki, k. 26.6.1951 Huittinen. Vanhemmat: Juho Kustaa Mäki-Köönikkä ja Vilhelmiina Kaarlentytär Mäki-Köönikkä o.s. Forsby.

Taulu 30

III Kustaa Vilho Lähde, (Taulusta 27, äiti Katariina Kylä-Liuhala) s. 13.11.1869 Huittinen.

Puoliso: 28.10.1897 Sofia Lähde o.s. Tammelin s. 17.11.1872.

Taulu 31

III Oskari Virta, (Taulusta 27, äiti Katariina Kylä-Liuhala) s. 1.5.1871 Huittinen, k. 1927 USA:ssa. Oskari ja Matilda muuttivat USA:an, Bostoniin , vuonna 1907. Perheen lapset Lyyli, Martti ja Lauri jäivät vielä Suomeen setänsä Kustaa Lähteen perheeseen Huittisten Huhtamoon, mutta muuttivat myöhemmin vanhempiensa luokse USA:an. Rakel ja Alice lähtivät vanhempien mukaan. Vanhemmat lapset matkustivat vasta v 1912 vanhempiensa luokse USA:an, Kustaa-setä saatteli lapset laivaan Hangon satamassa. - Oskari Virta työskenteli mm. Vermontin marmorilouhoksella (Vermont Marble Company) ja pojista Martti työskenteli siellä myös. Louhokselta toimitettiin marmori mm. Valkoisen talon rakentamiseen.

Puoliso: 13.6.1897 Matilda Virta o.s. Mäkelä s. 11.3.1874 Pöytyä.

Taulu 32

III Emil Vihtori Kylä-Liuhala, (Taulusta 27, äiti Katariina Kylä-Liuhala) s. 4.8.1873 Huittinen, k. 14.9.1954. Vihtori ja Maria Kylä-Liuhala asuivat myös Wainio -nimistä taloa ja ajan tavan mukaan sukunimi oli silloin Wainio. (Emil) Vihtori viljeli Kylä-Liuhalaa vanhemman veljensä Fransin jälkeen vuoteen 1930. Vihtorin Saku muistaa, kun hän asui heillä vanhana ja kuolikin heillä. Nukkui poikien kanssa samassa huoneessa. Saku muistaa, että pappa meni nukkumaan illalla samalla lailla, kuin ennenkin, mutta ei aamulla enää herännytkään. Hän oli yöllä kuollut. -- Hänellä oli tapana sanoa: "Ei vanhaks pyyntöö ol". Pappa asui ennen heille tuloa Ristolassa omakotitalossa. Hän oli pitkä, komea mies.

Puoliso: 1897 Eura Maria Juhontytär Kylä-Liuhala o.s. Kleemola s. 21.1.1879 Sorkkisten Kleemolasta, k. 12.12.1926 Kylä-Liuhalassa. Vanhemmat: Juho Kustaanpoika Nahi ? e. Kalli, s. 25.12.1828 Kiukainen Kalli ja Amanda Josefiina Nahi o.s. Lindström, s. 11.2.1849 Loimaa, k. 1.1.1919 Eura.

Taulu 33

III Aina Katariina Kylä-Liuhala, (Taulusta 27, äiti Katariina Kylä-Liuhala) s. 28.8.1880 Huittinen, k. 5.1.1951 Huittinen. Aina asui koko ikänsä kotitilalla Kylä-Liuhalassa, osallistui talon töihin ja kävi piikomassa Huittisten seurakunnan pastorin, Lauri Jokisen perheessä, missä hänen tehtäviinsä kuului puiden pilkkominen ja talon uunien lämmittäminen. Aina piti pyhäkoulua kotonaan Kylä-Liuhalassa. Aina-tädin muistavat kuvailevat hänet kookkaaksi naiseksi, jolla oli isot kädet ja jalat, joihin ei tahtonut sopia kuin miesten kengät. Kotitilan töistäkin hänelle valikoitui raskaita töitä, hänen tehtävänsä elopellolla oli pystyttää seipäät. Aina oli hyvin velvollisuuden tuntoinen. Tarina kertoo, että Aina piti tarkoin huolta, että oli ajoissa pastorilassa: kerran velvollisuudet menivät pahasti ristiin, kotona elopellolla piti saada "seivästettyä" ja pastorilaan alkoi olla kiire. Aina ratkaisi tilanteen: hän pystytti seipäät vielä leikkaamattoman viljan keskelle tarkoin välein ja lähti jatkamaan työpäiväänsä pastorilaan. - Aina hoiti äitiään Katariina Amandaa tämän viimeiset vuodet Kylä-Liuhalassa ja asui omat viimeiset vuotensa veljensä Emil Vihtorin vaarinpirtissä Huittisten Kirkonkylänkujalla.

Taulu 34

II Frans Vilhelm Soupas, (Taulusta 1, äiti Agata Soupas) ratsutilallinen, s. 7.4.1845 Eura Soupas, k. 31.3.1920 Eura Soupas. Sai nuorimpana poikana talon haltuunsa isänsä jälkeen 1.11.1866, viljellen sitä vuoteen 1903.

Puoliso: 5.7.1865 Maria Fredriika Soupas o.s. Jonkka s. 15.6.1843 Vampula, k. 29.4.1899 Eura Soupas. Vanhemmat: Abraham Tuomaanpoika Jonkka, s. 2.11.1815 Vampula Salmenoja Tuovola, k. 16.4.1851 Vampula Punola Jonkka ja Maria Fredriika Henrikintytär Jonkka o.s. Kouri, s. 12.2.1818 Vampula Siivikkala Kouri, k. 27.1.1881 Vampula Punola Jonkka.

Taulu 35

III Maria Matilda Eskola o.s. Soupas, (Taulusta 34, isä Frans Soupas) ratsutilallisentytär, s. 21.1.1868 Eura, k. 16.7.1921 Siuntio Munkkila.

Puoliso: 5.7.1887 Eura Nestor Leander Eskola e. Krouvila rakennusmestari, kunnallisneuvos, s. 18.9.1866 Eura, k. 11.11.1937 Helsinki. Kunnallisneuvos N.E. viljeli Eurassa Osman ja Eskolan tiloja, oli sittemmin maanviljelijänä Pöytyällä, Karunassa, Vihdissä ja Siuntiossa. Helsingin Teollisuuskoulu vv. 1893-95. Teki useita opintomatkoja Euroopan eri maihin. N.E. rakensi pääkaupunkiin toistasataa kivirakennusta, joista mainittakon Kansallisteatteri ja seurakuntatalo Bulevardilla. OY Riksilevyt ja OY Johdon toimitusjohtaja v:een 1932. Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen 1906-31. Tapaturmavakuutus OY Louhen johtokunnan puheenjohtaja 1916-31. Suomen Rakennusmestariliiton hallituksen puheenjohtaja 1905-24 ja saman liiton Helsingin osaston sekä Rakennusmestariklubin kunniajäsen. Useitten suurliikkeitten johtokunnan jäsen. Aunuksen hoitokunnan jäsen. S.V.R. I 1. R. Vanhemmat: Juha Krouvila, s. 27.8.1837 Eura Sorkkinen Krouvila, k. 9.1.1904 Eura Sorkkinen Krouvila ja Maria Fredriika Krouvila o.s. Valli-Björni, s. 1.5.1842 Eura Valli-Björni, k. 21.3.1894 Eura Krouvila.

Taulu 36

III Amanda Emilia Tammivuori e. Juusela o.s. Soupas, (Taulusta 34, isä Frans Soupas) ylihoitaja, kätilö, s. 21.1.1869 Euran Souppaalla, k. 1.2.1933 Loimaa. Käsityönopettajatutkinto 1901 Jyväskylän seminaari. - Ylihoitajana Helsingissä 1895-1896, kunnankätilö 1897-1908 Yläne, käsityönopettaja Yläneen kansakoulu 1899-1909.

1. puoliso: 5.7.1887, eronneet 18.2.1897 Juho Eemil Juusela maanviljelijä, s. 27.10.1857 Eura Sorkkinen Juusela, k. Helsingin pitäjä. Toimi maanviljelijänä Euranssa vuoteen 1890 ja Karunassa 1890-93. Vanhemmat: Juha Heikki Heikinpoika Juusela, s. 11.1.1817 Eura, k. 9.6.1861 Eura ja Aleksandra Johanna Karoliina Juusela o.s. Nordlund, s. 16.9.1820 Eurajoki, k. 25.4.1877 Eura.

Taulu 37

III Nestori Anselm Soupas, (Taulusta 34, isä Frans Soupas) ratsutilallinen, maanviljelijä, s. 2.6.1876 Eura Soupas, k. 19.11.1924 Eura. Porin lyseo 1886-1891. Harjun maanviljelyskoulu 1895-1896. - Euran köyhäinhoitolaitoksen puheenjohtaja 1909-1918. Euran säästöpankin ynnä usean osuustoiminnallisen hallituksen jäsen sekä suojeluskunnan esikunnan jäsen. - Omisti ja viljeli suvun perintötaloa Soupasta 1903-1924. Pienenä tyttönä Ritva Kunnas kiipesi tuolin pienojen avulla enonsa taakse silittämään tämän paksua, kiharaa tukkaa. Eno oli heillä kylässä, muut istuivat pöydän ääressä, mutta Ritva vaelsi pöydän ympärillä.

Puoliso: Riika Tuulikki Soupas o.s. Ahlgren s. 21.4.1879 Tyrväntö, k. 1940 Eura. Päästötodistus Porin yksityisen tyttökoulun 4 luokalta 1895. Etelä-Hämeen kansanopisto ja Sääksmäen emäntäkoulu 1899. Vanhemmat: Vilho Ahlgren, s. 4.10.1848 Maaria, k. 9.2.1927 Kokemäki ja Iida Frederika Ahlgren o.s. Sjöblad, s. 9.3.1853 Eurajoki, k. 26.2.1911 Kokemäki.

Taulu 38

III Allan Vilhelm Soupas, (Taulusta 34, isä Frans Soupas) s. 16.8.1878 Eura, k. 1946. Antautui rakennusalalle veljen saatua kotitalon. Toimi 1914- rakennusliikkeessä Oy Riksilevyt.

1. puoliso: 4.4.1915 Elin (Elli) Aurora Soupas o.s. Vainio sairaanhoitaja, kätilö, s. 4.1.1888 Espoo, k. 4.3.1931 Helsinki.

Taulu 39

III Tyyra Dagmar Ingeborg Kunnas o.s. Soupas, (Taulusta 34, isä Frans Soupas) kotiäiti, s. 10.4.1880 Eura Soupas, k. 12.3.1951 Loimaa. Vihdin kansanopisto 1901-1902, Helsingin talouskoulu 1904. - Mannerheimin lastensuojeluliitto.

Puoliso: 9.9.1905 Vihtori (Vikke) Anselmi Kunnas ELT, s. 16.3.1872 Eura, k. 25.3.1952 Helsinki. Yo 9.12.1893 Porin klassillinen lyseo, opiskellut ensin luonnontieteitä Helsingin yliopistossa. ELK 1901, ELT 1904 (Dresden, Saksa), eläinlääkintäasessori 1949. - Rauman kaupungin eläinlääkäri 1905-1908, Haapaveden piirieläinlääkäri 1908-1915, Loimaan piirieläinlääkäri 1915- 1939, eläkeikään asti. Opettajana Keski-Pohjanmaan kansanopistossa 1908-1915. - Loimaan kauppalassa monissa kunnallisissa luottamustehtävissä. Vanhemmat: Juha Krouvila, s. 27.8.1837 Eura Sorkkinen Krouvila, k. 9.1.1904 Eura Sorkkinen Krouvila ja Maria Fredriika Krouvila o.s. Valli-Björni, s. 1.5.1842 Eura Valli-Björni, k. 21.3.1894 Eura Krouvila.

Taulu 40

III Ilona Adelaide Malvina Kauppila o.s. Soupas, (Taulusta 34, isä Frans Soupas) kansakoulunopettaja, s. 13.8.1881 Eura, k. 4.2.1950 Helsinki. Kansakoulunopettaja, Jyväskylän seminaari 1901-05. - Alastaron Männistön yläkansakoulun opettaja 1905-08, Messukylän Järvensivun koulun opettaja 1908-09, 1930-luvulta Valtion tapaturmavirastossa.

Puoliso: 15.7.1909 Oulujoki Väinö Anton Kauppila liikemies, s. 17.6.1880 Oulujoki, k. 27.4.1933 Lohja. Orismalan maanviljelyskoulu 1897-99. - Hoiti kotitaloa Oulujoella v:sta 1901, siirtyi liikealalla 1909-. - Perusti 1919 tiilitehtaan, mylly- ja sahaliikkeen Myllyojan suulle Oulujoella. Antero Tervosen kirja "Oulujokisten sata vuotta" mainitsee sivulla 287 seuraavaa: "Kauppila harjoitti tehtaillaan myös viljankuivausta hankkimallaan tanskalaisella kuivaamolla, joka oli seudulla ainutlaatuinen. Oulujoen tehtailla oli myös sähkögeneraattori, josta riitti energiaa paitsi tehtaalle, myös lähiympäristön asukkaille. Tehtaan toiminta loppui 1920-luvun lopulla. Väinö Kauppilan tehdas valmisti myös Acros-merkkisiä ompelukoneita jossakin vaiheessa." Heidän kotitalonsa Oulujoella on asuttavassa kunnossa edelleen. - Liiketoiminta jatkui perheen siirtyessä etelään. Raumalla ja Helsingissä olivat margariinitehtaat. Helsingissä tehdas sijaitsi Kotkankatu 2:ssa nykyisen Alppilan kirkon tontilla. Talo oli rakennusmestari Nestori Leander Eskolan rakennuttama. - Hänellä oli myös ruokala Helsingissä. - Hän sai tunnustusta Pariisin maailmannäyttelyssä, hänet palkittiin margariinin koostumuksesta (lisäsi margariiniin mehiläisvahaa, jolloin se ei enää roiskunut pannulla). - Osallistunut Suomen vapaussotaan. Vanhemmat: Jaakko Kauppila, s. 6.3.1828 Oulun msrk, k. 17.2.1915 Oulujoki ja Maria Sofia Kauppila o.s. Kastell, s. 18.3.1836 Oulun msrk, k. 20.6.1900 Oulujoki.